Siirry pääsisältöön

Kolmas viikko työharjoittelua takana.

Huomenna alkaa neljäs viikko harjoittelua ja näihin edellisiin kolmeen viikkoon on sisältynyt jo melko paljon asiaa. Vielä olisi kuitenkin aika paljon kaikkea mitä haluaisin päästä kokeilemaan, mutta onneksi harjoittelua on vielä seitsemän viikkoa jäljellä, niin varmasti kaikkea mahdollista ehdin vielä tehdä.



Viime viikko on pitänyt sisällään melko samoja juttuja, kuin aiempina viikkoina. Kui:n työhuoneelle saapuneita Lapuan kankurin valmistamia huopia olen laputtanut Maanantaina sekä prässännyt ja ommelut bambuharsoa. Harson ompelu sujuu jo paljon paremmin, kiitos monen monen tunnin, jotka olen harson ompeluun käyttänyt.




Pääsin Tiistaina painamaan trikoolle pehmopupuja ja loppuviikosta pääsiin leikkaamaan niitä muotoonsa. Työhön kuuluu myös pupujen saumurointi ja täyttö ja pupun täyttöaukon sulkeminen. Kokeiltiin myös pientä niksiä täyttöaukkoon, jotta sulkeminen olisi helpompaa, trikoon reunan rullautumisen takia. Monta kymmentä pupua tuli kyllä parin päivän aikana ommeltua ja täytettyä.


Kuva kaupalta.
Sain myös tehtäväksi ideoida harsojen leikkuusta jääneestä hukkakankaasta jotakin ja päätin kokeilla toimisiko se tuubihuivissa. Ompelin tuotteen, sille tehtiin testipesu ja kuivumisen jälkeen otin sen käyttöön. Seuraavana päivänä kuitenkin huomasin harson liestymisen kanssa pienen ongelman, joten lähdin kokeilemaan toisella tapaa uutta huivia. Sekin pääsi ensin testipesuun ja ensi viikolla otan sen sitten käyttöön ja testaan toimiiko se korjauksen jälkeen.

Ensimmäinen testihuivi Tälpual Toispual-harosta.
Kävin tällä viikolla myös koululla tekemässä uuden seulan ja painoin myös yhdellä valmiilla seulalla Kui:lta oppimallani tavalla pellavakankaalle, josta aion tehdä tyynynpäällisiä. Painoin yhteensä 7 palaa ja kaikki kyllä onnistuivat erittäin hyvin! Pellavalle en ollut ennen Kui designia painanut, mutta tosi hyvin onnistuin siinä ihan yksinkin ja lastan sijaan raakkelia käyttämällä.



Perjantaina aloitin markiisikankaasta leikkaamaan eri tuotteisiin tarvittavia paloja sähköleikkurilla ja ensi viikolla aloitetaan varmasti palojen ompelu ja pääsen opettelemaan miten Kui:lla ommellaan paloja vetoketjuun. On muuten älyttömän nopeaa ja vaivatonta leikata kangasta akkukäyttöisellä leikkurilla, kuin pelkillä saksilla. Paloja tuli kuitenkin leikautta parisataa, joten käsikin olisi saksilla leikatessa väsynyt jo moneen kertaan.



Ensi viikkoon!

-Sari-

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muotoilun vuosikymmenet 1970-luku 5/7

70-luku: kirkkaita ristiriitaisia värejä ja voimakkaita muotoja. Niistä oli 70-luku tehty. Kirkkaita värejä ja muotoja löytyi niin muodista, kuin kodin sisustuksestakin ja suomalaiset olivat rohkeita pukeutumaan ja sisustamaan 1970-luvulla. Pentik 1970-luvun yksi tunnetuimpia muotoilijoita oli Anu Pentik ja hänen alkuaijoilleen tyyppillistä designia olivat epämuodostuneet erilaiset keramiikkaesineet. Anu ja Topi Pentikäinen muuttivat 1969 Posiolle omakotitaloon, jonka kellariin rakennettiin savipaja ja uuni. Siellä syntyivät Anu Pentikäisen ensimmäiset menestystuotteet, kaamoskivet. Kaamoskivi kynttiläjalka Anu Pentikin kynttilänjalka Pentikin kasviaiheinen kynttilänjalka Aarikka Aarikka alkoi 70-luvulla panostaa sisustustuotteisiin, joille oli kaupungistumisen myötä kysyntää. Menestystuotteisiksi nousivat pellistä tehdyt värikkäät säilytyspurkit, lautaset ja tarjottimet. Valikoimaan kuului myös puusta valmistetut tarjoilutuotteet. Aarikka peltituotteet

Tekstiilimateriaalit ja vesijalanjälki

Päätin kirjoittaa koulutehtävän innoittamana kiinnostavia faktoja tekstiilimateriaaleista ja niiden vesijalanjäljistä. Sain koulutehtäväksi tehdä esitelmän viskoosista ja siihen tietoa etsiessä törmäsin tietoihin vesijalanjäljistä ja materiaalien valmistusprosesseista. Eipä ole tullut ennen edes ajatelleeksi kuinka paljon yhden vaatekappaleen valmistukseen käytetään vettä. Kirjoitan pintaraapaisun muutamasta eri materiaalista ja niiden valmistuksesta. Mitä on puuvilla ja mistä se tulee? Puuvilla on luonnonkuitu, jota viljellään Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Pakistanissa, Uzbekistanissa, Turkissa, Australiassa ja Egyptissä. Sana "luonnonkuitu" voi herättää mielikuvaa ekologisesta materiaalista, mutta todellisuus on aivan toista. Puuvilla kasvatetaan pelloilla ja sen valmistukseen käytetään paljon vettä ja kemikaaleja valmistuksen eri vaiheissa. Puuvillaa tuotetaan  2,4 MILJARDIA kiloa vuodessa.  Puuvillan tuottamiseen kuluu ihan älytön määrä vettä! Yhden pu

Muotoilun vuosikymmenet #1940-luku 2/7

Postaus on jatkoa koulutehtävään muotoilun vuosikymmenistä ja kirjoitan 1940-luvun kodista ja sisustuksesta. 1940-luvulla vallitsi asuntopula sotavuosien takia. Tuolloin asunnoista pyrittiin tekemään erittäin kompakteja niin että mahdollisimman  monta ihmistä mahtuisi asumaan mahdollisimman mukavasti pienessä asunnossa. Rintamamiestalot yleistyivät 1940-luvulla, koska ne pystyttiin rakentamaan itse melko edullisista raaka-aineista. Lautarakenne korvasi tuolloin perinteisen hirsirungon. Yleisin talomalli oli puolitoistakerroksinen harjakattoinen talo, jonka ullakkotilaan oli mahdollisuus rakentaa lisää asuintilaa. Tyyppitalot olivat talomalleja, joita varten oli olemassa valmiit piirrustukset. Nämä suunnitelmat olivat kaikkien rakentajien käytettävissä. Suunnitelmat sisälsivät yleensä yksinkertaisen työselityksen ja ainemenekkilaskelman piirrustusten lisäksi. Tyyppitalomalli kuvan lähde: Sisustus oli tuolloin käytännönläheistä ja melko yksinkertaista aiempiin vuosiin nähden.